Sote-sopimuksen palkkausliiteuudistus
 

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimukseen (SOTE-sopimus) tulee uusi tasopalkkausjärjestelmä. Tavoitteena on varmistaa, että sote-alan vaativat tehtävät ja urakehitys näkyvät selkeämmin myös palkassa, eli osaamisesta palkitaan. Uuteen järjestelmään siirtyminen ei laske yhdenkään työntekijän varsinaista palkkaa.

1. Milloin uusi malli tulee voimaan?

Uuteen tasopalkkajärjestelmään siirrytään viimeistään 1.10.2026. Valmistelutyö työpaikoilla alkaa kuitenkin jo aiemmin. Tehyn luottamusedustajat ja työnantajat alkavat valmistella paikallisia tasokuvauksia ja kriteereitä palkkaustyöryhmissä jo alkuvuodesta 2026.

2. Miten palkka jatkossa määräytyy?

Tehtävät sijoitetaan eri tasoille (pääsääntöisesti tasot A, B ja C) sen mukaan, kuinka paljon osaamista ja vastuuta ne edellyttävät.

  • Jokaiseen palkkaryhmään on määritelty osaamisen ja vastuun kriteerit.

  • Jos tehtäväsi vaativuus täyttää yhdenkin palkkaryhmän tasokriteereistä, se on sijoitettava vähintään B-tasolle (ainoastaan tietyissä esihenkilö- ja johtotehtävissä käytetään tästä poikkeavaa kokonaisharkintaa).

Uudet tasopalkat määrittävät sote-sopimuksen piirissä olevien tehyläisten minimipalkat, mutta todelliset palkat ovat yleensä paikallisesti korkeampia.

3. Uudet tasolisät - korvaus esimerkiksi opiskelijaohjauksesta

Sopimukseen on kirjattu uusia, velvoittavia tasolisiä. Esimerkiksi opiskelijan nimettynä vastuuohjaajana toimimisesta maksetaan jatkossa tasolisää, kun ohjaus kestää vähintään kaksi viikkoa. Myös tilapäisestä sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivan valvojana olemisesta maksetaan tasolisä. Tasolisien euromäärät neuvotellaan paikallisesti.

4. Palkka ei saa laskea

Tämä on tärkeä periaate: kenenkään varsinainen palkka ei laske uuteen järjestelmään siirtymisen vuoksi. Nykyinen tehtäväkohtainen palkkasi muuttuu pääsääntöisesti tasopalkaksi.

5. Rahaa on varattu muutokseen

Uudistuksen toteuttamiseen on varattu rahaa. Lokakuussa 2026 tasopalkkojen ja tasolisien käyttöönottoon on käytettävissä yhteensä noin 2,6 prosenttia palkankorotusvarallisuutta (koostuen keskitetystä erästä ja paikallisista eristä), jonka kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti. Lähde: tehy.fi

Palkkahinnoittelukohdan valinnan perusteet

Palkkahinnoittelukohta valitaan tehtävän sisällön, tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella. Valinnassa tulee huomioida palkkahinnoittelukohdan kriteerit, ohjaustekstit ja tehtävän koulutusvaatimukset (ks. KT:n yleiskirje 3/2024).

Jos tehtävä sisältää kahden eri palkkahinnoittelukohdan tehtäviä, ylempi palkkahinnoittelukohta valitaan silloin, kun ylemmän tason tehtäviä tehdään keskimäärin vähintään yksi päivä viikossa. Tarkastelu perustuu pitkän aikavälin arviointiin, eikä poissaoloja (esim. vuosilomat tai sairauspoissaolot) oteta huomioon.

Tehtävän sijoittaminen ylempään palkkahinnoittelukohtaan on perusteltua myös silloin, kun työtehtäviä ei voi ajallisesti erotella toisistaan. Tämä koskee esimerkiksi työnjohdollisia tehtäviä, joissa työnjohtamisen ohella tehdään myös varsinaista substanssityötä.

Palkkahinnoitteluliitteissä ja palkkahinnoittelukohdissa on erikseen mainittu tiettyjä tehtäviä, jotka sijoitetaan kyseiseen liitteeseen ja palkkahinnoittelukohtaan, vaikka edellä mainitut yleiset periaatteet eivät täyttyisikään. lähde:tehy.fi

Palkkaliitteet löytyvät täältä SOTE-sopimus | Tehy
Sekä alta liitteistä!

KT-lehden artikkeli aiheesta:
25.2.2026 Teksti: Virpi Taavitsainen, johtava työmarkkina-asiamies

Palkkaus uudistuu SOTE-sopimuksessa: tasoja on kolmesta neljään

SOTE-sopimuksen uusi tasopalkkajärjestelmä otetaan käyttöön viimeistään 1. lokakuuta. Uudistus toteutetaan myös SOTE-sopimusta soveltavissa KT:n yrityksissä.

Uusi tasopalkkajärjestelmä korvaa nykyisen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän. Uudessa järjestelmässä palkka määräytyy tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun tason perusteella, Uudistus koskee hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä sekä KT:n sote‑alan jäsenyrityksiä, jotka soveltavat SOTE‑sopimusta. Tasopalkkajärjestelmä on valtakunnallinen, mutta se mahdollistaa myös paikallisen soveltamisen.

Uudistus koskee noin 184 000 SOTE-sopimuksen piirissä olevaa työntekijää ja viranhaltijaa hyvinvointialueilla ja -yhtymissä.  Heitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaaliohjaajat, terveydenhoitajat, osastonsihteerit, sosiaalityöntekijät ja laitoshuoltajat.

SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän uudistaminen aloitettiin vuonna 2024, jolloin sopimukseen kuuluvat tehtävät ryhmiteltiin uudella tavalla palkkaliitteisiin ja palkkaryhmiin. Tasopalkkajärjestelmä on neuvoteltu tämän jaottelun pohjalta.

SOTE-sopimuksen tasopalkkajärjestelmä tulee voimaan 1. lokakuuta. Muutokset koskevat SOTE-sopimuksen 2025–2028 palkkauslukua, palkkahinnoitteluliitteitä ja eräitä muita määräyk­siä. Palkkauslukua ja liitteitä noudatetaan kuitenkin 30. syyskuuta saakka. Jos toimeenpanovaihe saadaan paikallisesti valmiiksi aiemmin, uutta järjestelmää voi noudattaa jo ennen 1. lokakuuta.

Tasoja on kolmesta neljään

Jatkossa tehtävästä maksettava palkka määräytyy tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun tason mukaan. SOTE‑sopimuksessa kussakin palkkaryhmässä on kolme osaamisen ja vastuun tasoa (A–C) ja joissakin ryhmissä neljä (A–D).

Kuhunkin palkkaryhmään on määritelty tasokriteerit, jotka kuvaavat tehtävässä edellytettyä osaamista ja vastuuta. Näiden perusteella tehtävät sijoitetaan A-tasoa korkeampiin tasoihin (B–D). Kullekin tasolle on määritetty erillinen tasopalkka, jonka suuruus määräytyy viime kädessä paikallisen palkkatason mukaan. SOTE-sopimuksen tasokriteerit ovat velvoittavia.

Kullekin osaamisen ja vastuun tasolle on sovittu valtakunnallinen vähimmäistasopalkka. Tasopalkan lisäksi maksetaan entiseen tapaan muita palkan­osia, kuten työkokemuslisää ja henkilökohtaista lisää.

Tasolisät täydentävät järjestelmää

Tasopalkkajärjestelmää täydentävät tasolisät, joita maksetaan ennalta määritellyistä lisätehtävistä tai -vastuista, joita ei ole huomioitu tasokriteereissä.

SOTE-sopimuksessa tasolisiä maksetaan opiskelijan nimettynä ohjaajana toimimisesta ja tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan valvojana toimimisesta. Tasolisien maksaminen on velvoittavaa. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön paikallisia tasolisiä.

Uudistus toteutetaan yhteistyössä

HR:llä on keskeinen rooli uudistuksessa. Uudistuksen toimeenpano rahoitetaan sopimuksissa jo aiemmin sovituilla palkkauksen kehittämiseen tarkoitetuilla palkkaerillä. Järjestelmän käyttöönotto voi alkuvaiheessa aiheuttaa kustannuksia. Kenenkään palkka ei  uudistuksen vuoksi laske.

Järjestelmän toimeenpanoa varten perustetaan paikallinen palkkaustyöryhmä, jossa ovat edustettuina työnantaja ja paikalliset luottamusedustajat.  Paikallisen soveltajan on hyvä huomata, että SOTE-sopimuksen tasopalkkajärjestelmä poikkeaa HYVTESin tasopalkkajärjestelmästä.

(alla tekoälyn tiivistelmä KT yleiskirjeestä 02/26 Selostus Sote-sopimuksen tasopalkkajärjestelmä, joten virheet mahdollisia) 

SOTE‑sopimuksen tasopalkkajärjestelmä

🎯 Mikä muuttuu?

Hyvinvointialueille tulee uusi tasopalkkajärjestelmä, joka otetaan käyttöön viimeistään 1.10.2026.

“Tasopalkkajärjestelmä korvaa tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän.”

Tämä tarkoittaa, että palkka ei enää perustu vanhaan TVA‑malliin, vaan siihen millaisia tehtäviä teet ja millaista osaamista ja vastuuta työsi vaatii.

🧩 Miten uusi järjestelmä toimii?

1) Jokaisella tehtävällä on palkkaryhmä

  • Palkkaryhmä kertoo, minkä alan tehtävästä on kyse (esim. hoitotyö, sosiaaliala, tukipalvelut).

  • Jos tehtävä ei sovi mihinkään ryhmään → se on palkkaryhmien ulkopuolinen tehtävä, ja palkka määritellään erikseen.

2) Jokaisella tehtävällä on osaamisen ja vastuun taso (A–D)

Taso kertoo, kuinka vaativia tehtäviä teet.

  • A‑taso = perusvaatimukset

  • B‑taso = enemmän osaamista tai vastuuta

  • C‑taso = selvästi laajempi vastuu tai erityisosaaminen

  • D‑taso = vaativimmat tehtävät (esim. erityisasiantuntijat, johto)

“Tehtävä sijoitetaan vähintään tasolle B, kun yksikin tasokriteeri täyttyy.”

Eli jos työssäsi on yksikin B‑tason piirre, palkkasi ei voi olla A‑tasolla.

📝 Mitä arvioidaan?

Arviointi ei kohdistu sinuun henkilönä, vaan tehtävän sisältöön:

Arvioidaan:

  • millaista osaamista tehtävä edellyttää

  • millaista vastuuta siihen kuuluu

  • kuinka itsenäistä harkintaa työ vaatii

  • onko työssä erityisosaamista tai laajoja kokonaisuuksia

Ei arvioida:

  • henkilökohtaista osaamista

  • työkokemusta sinänsä

  • sitä, miten hyvin työsi teet

📄 Tehtävänkuva on kaiken perusta

Työnantaja laatii jokaiselle tehtävälle tehtävänkuvan, jossa kerrotaan:

  • mitä työtehtäviä kuuluu

  • mitä vastuita on

  • mitä koulutusta tehtävä edellyttää

  • mahdolliset lisätehtävät

“Tehtävänkuva laaditaan tasopalkan määrittämistä varten.”

Jos tehtäväsi muuttuu, myös tehtävänkuva päivitetään — ja palkka arvioidaan uudelleen.

💶 Miten palkka määräytyy?

Tasopalkka = tehtävän palkka

  • Saman palkkaryhmän saman tason tehtävillä on sama tasopalkka.

  • Tasojen välille tulee selkeä palkkaero, joka vastaa lisääntyvää vastuuta.

  • Palkka ei saa laskea järjestelmään siirryttäessä.

Tasolisät

Jos teet lisätehtäviä, joita ei ole huomioitu tasopalkassa, voit saada tasolisän. Esimerkkejä:

  • opiskelijan nimetty ohjaaja

  • tilapäisen sosiaalityöntekijän valvoja

🔄 Mitä jos tehtäväni muuttuu?

Jos työnkuvasi muuttuu niin, että vastuu tai osaamisvaatimus kasvaa:

  • tasopalkka tarkistetaan

  • korotus tulee voimaan heti, kun uusi taso täyttyy

Jos tehtävät kevenevät:

  • palkkaa voidaan laskea, mutta vasta 8 viikon kuluttua

  • palkka ei laske, jos muutos johtuu työnantajasta eikä omasta pyynnöstäsi

🧑‍💼 Esihenkilöt ja johto

Esihenkilön palkka on pääsääntöisesti korkeampi kuin johdettavien, ellei ole erityistä syytä poiketa.